Carbon stocks and flows in forest ecosystems based on forest inventory data

Dissertation. University of Helsinki, Department of Forest Ecology. 200

Kongressijärjestäminen Jyväskylässä : Tieteellisen kongressin järjestämisen ongelmakohdat

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kongressijärjestäjien kokemuksia Jyväskylässä ja selvittää järjestämiseen liittyviä ongelmakohtia. Havaittuihin ongelmakohtiin pyrittiin ideoimaan ratkaisuja. Tutkimukseen valittiin kvalitatiivinen tutkimusote ja tiedonkeruumenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastateltaviksi etsittiin jo kongressin Jyväskylässä järjestäneitä sekä potentiaalisia tulevaisuuden kongressijärjestäjiä Jyväskylän yliopistolta. Haastattelut toteutettiin lokakuun 2014 alussa yliopiston tiloissa yhteensä kahdeksalle kongressijärjestäjälle. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, ja ne kestivät keskimäärin 39 minuuttia. Tutkimuksen tuloksista ei ole löydettävissä yhtä selkeää kongressin järjestämistä vaikeuttavaa ongelmakohtaa. Haastatteluista pystyttiin kuitenkin löytämään yhtäläisyyksiä ja muutamia osittain tunnistettuja ongelmakohtia, jotka vaikeuttavat kongressin järjestämistä Jyväskylässä. Suurimman haasteen aiheuttavat Jyväskylän sijainti kaukana kansainvälisestä lentokentästä sekä heikot liikenneyhteydet paikkakunnalle. Jyväskylällä on myös hyviä kongressien järjestämistä edistäviä ominaisuuksia, kuten tiivis kaupunkirakenne ja luonnon välitön läheisyys. Opinnäytetyön tuloksissa esitetään kolme kehitysideaa. Jyväskylän markkinointia kongressikaupunkina tulee kehittää, jotta kansainvälisesti merkittäviä kongresseja saataisiin Jyväskylään. Yritysyhteistyötä on tiivistettävä ja tehokkaiden kongressin järjestäjätiimien rekrytoimiseen ja kouluttamiseen on panostettava. Kehitysideoiden avulla toimeksiantaja pystyy kehittämään omaa toimintaansa.The aim of the thesis was to investigate congress organizers’ experiences in the process of congress organizing in Jyväskylä and to find out problems related to them. Another aim was to find solutions to these issues by brainstorming. The survey was conducted by qualitative, half-structured theme interview method. Persons to be interviewed were searched at Jyväskylä University, among those who already had organized a congress in Jyväskylä as well as among potential future organizers. At the beginning of October 2014 the interviews were held for eight congress organizers in the facilities of Jyväskylä University. The interviews were held individually and they lasted 39 minutes on average. As a result, there was no one individual issue that made organizing a congress difficult, but there were some similarities and some partially recognized issues that complicated organizing a congress in Jyväskylä. The biggest challenges were the location of Jyväskylä as a city, far away from an international airport and poor public transportation to and from Jyväskylä. However, Jyväskylä has also some good features for organizing congresses, such as a compact infrastructure and the vicinity of nature. Three ideas for developing organizing congresses were presented as a result of the thesis. By developing Jyväskylä´s marketing as a congress city, close-knit co-operation with companies and building up functional organizing teams around congresses will help to develop congresses in Jyväskylä. With these ideas the commissioner is able to develop their own functions

Comment to Hansson, S. et al. (2017) : "Competition for the fish - fish extraction from the Baltic Sea by humans, aquatic mammals, and birds", with special reference to cormorants, perch, and pikeperch

Hansson et al. (2017) concluded that competition between fisheries and piscivorous mammals and birds exists in the Baltic Sea, based on the estimation of biomass of the fish species consumed in the ICES subdivisions. We compared their results to the data and scientific knowledge from the coastal waters of Finland and show that local differences in fisheries, fish assemblages and abundance of predators should be taken into account to reliably assess potential competition. Hansson et al. (2017) did not include the piscivorous fish in their analysis, but these may be the most important predators. In the Archipelago Sea, for instance, the consumption by fish predators is considerably larger than that of cormorants.Peer reviewe

Data-mining analysis of the global distribution of soil carbon in observational databases and Earth system models

201

Oppimisanalytiikka opettamisen tukena : Miten opettajat suhtautuvat oppimisanalytiikkaan omassa opetuksessaan?

Tieto- ja viestintäteknologialla on merkittävä vaikutus innovatiivisten opetuskäytäntöjen edistämisessä. Verkko-oppimisympäristöjen käyttö on yleistynyt ja sen myötä oppilaista kerättävän datan määrä on kasvanut. Kerättyä dataa voidaan hyödyntää opetuksen tukena oppimisanalytiikan avulla. Oppimisanalytiikka muuttaa datan ymmärrettävään muotoon, jolloin se muuttuu tiedoksi. Opettaja hyödyntää saatua tietoa oppimisen ja opettamisen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Oppimisanalytiikassa on valtavasti potentiaalia ymmärtää ja tukea paremmin oppilaiden oppimista, mutta käytännön tutkimuksia on vähän. Tutkimus selvittää, miten opettajat hyödyntävät oppimisanalytiikkaa omassa opetuksessaan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten peruskoulun opettajien kokemuksia, suhtautumista ja asenteita oppimisanalytiikasta. Tutkimus toteutettiin monimetodisin menetelmin kattavan ymmärryksen saamiseksi. Tutkimukseen osallistui 41 opettajaa, joista kolme osallistui haastatteluun. Aineisto käsiteltiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimuksen aineistonkeruu suoritettiin keväällä 2021. Tulokset osoittavat, että keskeisin oppimisanalytiikan käyttöön vaikuttava tekijä on opettajan asenne tieto- ja viestintäteknologiaa kohtaan. Myös oppimisanalytiikan hyödyntäminen suunnittelussa selitti 59 % oppimisanalytiikan käytöstä arvioinnissa. Haastateltavat opettajat mainitsivat sisäisen motivaation ja halun saada tukea omiin havaintoihin syyksi käyttää oppimisanalytiikkaa. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että opettajat haluavat helpottaa omaa työtänsä, joka on jo valmiiksi kuormittavaa työmäärältään. Oppimisanalytiikka auttaa havainnoimaan ja ymmärtämään paremmin oppimisprosessia. Opettajat kokivat oppimisanalytiikan enemmän suunnittelun ja arvioinnin tukityökaluksi kuin keskeiseksi opetuksen suunnan määrittäjäksi

Age effect on tree structure and biomass allocation in Scots pine (Pinus sylvestris L.) and Norway spruce (Picea abies [L.] Karst.)

Tree structure equations derived from pipe model theory (PMT) are well-suited to estimate biomass allocation in Scots pine (Pinus sylvestrisL.) and Norway spruce (Picea abies[L.] Karst.). However, age dependence of parameters should be accounted for when applying the equations.Peer reviewe

On the trade-offs and synergies between forest carbon sequestration and substitution

Forest biomass can be used in two different ways to limit the growth of the atmospheric greenhouse gas (GHG) concentrations: (1) to provide negative emissions through sequestration of carbon into forests and harvested wood products or (2) to avoid GHG emissions through substitution of non-renewable raw materials with wood. We study the trade-offs and synergies between these strategies using three different Finnish national-level forest scenarios between 2015 and 2044 as examples. We demonstrate how GHG emissions change when wood harvest rates are increased. We take into account CO2 and other greenhouse gas flows in the forest, the decay rate of harvested wood products and fossil-based CO2 emissions that can be avoided by substituting alternative materials with wood derived from increased harvests. We considered uncertainties of key parameters by using stochastic simulation. According to our results, an increase in harvest rates in Finland increased the total net GHG flow to the atmosphere virtually certainly or very likely, given the uncertainties and time frame considered. This was because the increased biomass-based CO2 and other greenhouse gas emissions to the atmosphere together with decreased carbon sequestration into the forest were very likely higher than the avoided fossil-based CO2 emissions. The reverse of this conclusion would require that compared to what was studied in this paper, the share of long-living wood products in the product mix would be higher, carbon dioxide from bioenergy production would be captured and stored, and reduction in forest carbon equivalent net sink due to wood harvesting would be minimized.Peer reviewe

Laturihack 2016

Sähköisen autoilun suurimpiin toimijoihin Suomessa kuuluvat Liikennevirta Oy sekä Ensto Oy tilasivat kokonaisvaltaisen järjestelmätestauksen yritysten rakentamalle sähköautojen latausverkostolle. Latausverkosto koostuu suurimmaksi osaksi Ensto Oy:n valmistamista latausasemista. Latausasemien varaukset ja latauksen maksaminen käsitellään Liikennevirta Oy:n kehittämässä Virtapiste-palvelussa. Tilaajien tarkoitus oli järjestelmätestauksen avulla löytää latausverkostosta ja sen käytöstä virheet ja epäkohdat. Järjestelmätestaus tilattiin nyt, koska sähköautojen määrä on alkanut kasvamaan ja kasvaa tulevaisuudessa edelleen. Opinnäytetyö toteutettiin suurimmaksi osaksi käytännön kokeilla. Latausasemia käytiin koekäyttämässä useammalla erilaisella ajoneuvolla. Virtapiste-järjestelmää käytettiin mahdollisimman monella käytettävissä olevalla tavalla. Lisäksi pyrittiin käyttämään järjestelmää usein eri tunnistus tavalla latausta aloittaessa kuin latausta lopettaessa. Järjestelmätestaukseen otettiin mukaan myös testausinsinöörien lähipiiristä kymmenen aikaisemmin sähköautoilulle tuntematonta testikäyttäjää. Järjestelmätestauksen käytännön kokeiden perusteella voidaan sanoa, että järjestelmä on sellaisenaan erittäin hyvä. Joitain kertoja saatiin latausasemat vikatilaan, mistä kuitenkin selvittiin yleensä latausprosessin uudelleen aloittamisella. Testikäyttäjien ansiosta saatiin kirjattua myös heidän havaitsemiaan pieniä vikoja ja virheitä. Latausverkoston odotetaan luonnollisesti kasvavan tulevaisuudessa sähköautokannan kasvaessa. Tämän järjestelmätestauksen ansiosta verkostosta voidaan tehdä vielä nykyistäkin parempi. Työn tuloksena saatiin kattava kuva latausjärjestelmän nykyisestä tilasta ja sen ongelmista. Lisäksi työn tilaajien käyttöön myös tarkemmin eritellyt raportointidokumentit.Two of the largest operators in the electric car business in Finland are Liikennevirta Oy and Ensto Oy. These companies ordered a complete system testing for the electric car charging network that they had built. The charging network consists mainly of charging stations manufactured by Ensto Oy. Reserving and paying an electric car charging is managed by Virtapiste service designed by Liikennevirta Oy. The purpose of this system testing was to find errors and shortcomings in the charging network. The system testing was ordered now because electric car sales are rising at a steady rate and will rise even more in the future. This Bachelor’s thesis was conducted mostly by practical testing. The charging stations were tested by several different vehicles. Virtapiste service was tested in as many ways as possible, because there are several ways to authenticate the user before and after charging. During the system testing period few of the writers´ friends and family got an opportunity to test electric car charging for the first time. They were interviewed and their thoughts of the testing experiences were also reported to the customers. Based on the practical tests it seems that Ensto Oy and Liikennevirta Oy have made a very good electric car charging system. There were only some serious faults during our charging testing, and always the working solution was just to start the charging process again from the beginning. The test users also reported on some smaller defects. The charging network is expected to grow in the future to meet the growing need for electric car charging. With the help of this Bachelor’s thesis it is possible to make it even better than it already is. As a result, this thesis provides a comprehensive picture of the current status of the charging network and its problems. In addition, it also gives more specified information on the charging process for the customer

Litterfall exceeds modelling inputs for soil carbon stock change

Non peer reviewe

Skenaariolaskelmiin perustuva puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehitys vuoteen 2045 : Selvitys maa- ja metsätalousministeriölle vuoden 2016 energia- ja ilmastostrategian valmistelua varten

Maa- ja metsätalosministeriön toimeksiannosta Luononvarakeskus (Luke) laski vuoden 2016 energiaja ilmastostrategian valmistelua varten kolmelle eri puunkäytön tasolle (MMM Perus, MMM Politiikka ja Kestävä hakkuupotentiaali) arviot puuston ja metsien kasvihuonekaasutaseen kehityksestä vuosille 2015-2045. Tässä raportissa kuvataan laskelmien perusteet ja keskeisimmät tulokset. Puuston kehitysarviot laskettiin Luonnonvarakeskuksen MELA-ohjelmistolla valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) aineistoon perustuen. Kangasmaiden maaperän kasvihuonekaasujen nielut ja päästöt arvioitiin Yasso07 maaperämallin avulla. Ojitetuilta orgaanisilta metsämailta laskettiin maaperän hiilidioksidi-, metaani- ja typpisoksiduulipäästöt kasvihuonekaasuinventaarion menetelmien mukaan. Tässä mallilaskelmiin perustuvassa skenaarioselvityksessä ei otettu huomion ilmastonmuutoksen vaikutuksia puuston kasvuun vaan kasvun ja maaperän orgaanisen aineen hajoamisen oletettiin jatkuvan pitkän ajan toteutuneen ilmaston (1984–2013) keskimääräisellä tasolla. Oletus on konservatiivinen, sillä VMI11 mitattu kasvu on 2–10 % ko. pitkän aikavälin indeksikorjattuja kasvuja korkeampi. Laskelmat käsittivät metsä- ja kitumaan, mutta niihin ei sisällytetty maankäytön muutosta. Raportissa tarkastellaan kuitenkin lyhyesti maankäytöstä aiheutuvaa metsäpinta-alan muutosta. Ainespuukertymä kasvoi vuosien 2013–2014 tasosta (56 milj. m³/v) vuoteen 2035 mennessä Perusskenaariossa n. 10 %, Politiikkaskenaariossa n. 20 % ja Kestävän hakkuupotentiaalin skenaariossa n. 40 %. Perus- ja Politiikkaskenaarioissa metsähakkeen käytön oletettiin kehittyvä vuoden 2013 Kansallisen energia- ja ilmastostrategiassa asetetun tavoitteen (13,5 milj. m³/v) mukaisesti. Yhdessä kotitalouksien polttopuunkäytön kanssa puun ensiasteinen energiakäyttö kasvoi vuoteen 2020 mennessä 19,5 milj. m³:iin/v pysyen tällä tasolla tarkastelujakson loppuun. Kestävän hakkuupotentiaalin skenaariossa energiapuukertymä vakiintui tarkastelujakson aikana 18 milj. m³/v. Tulosten mukaan metsien nielu säilyi vertailutasoa (noin 20 milj. t CO2 ekv/v) suurempana, kun metsien käyttö oli Perusskenaarion mukainen. Perusskenaariossa metsien nielu kasvoi voimakkaasti vuoden 2035 jälkeen. Politiikkaskenaariossa nielu pienenee kaudella 2025-2034 hakkuiden kasvaessa, saavuttaen kuitenkin vertailutason jo seuraavana kautena (2035-2044). Kestävän hakkuupotentiaalin skenaario eroaa selvästi perus- ja politiikkaskenaarioista: jo kauden 2015–2024 puolivälissä metsät ovat vain pieni nielu, joka muuttuu päästöksi jaksolla 2025–2034, palaten taas pieneksi nieluksi kauden lopussa.201